Mitä yhden päivän peleistä jäi sitten käteen?
Päivän avausottelu Venäjä - Tsekki oli odotetun tiukka vääntö. Ottelun ehdoton helmi oli kahden suuren tähden eli Jagerin ja Ovetshkin törmäys (Taklaus). Alenksanteri Suuren näytti "entiselle" supertähdelle mikä on miehiään. Olen kuitenkin varma, että "takatukka" Jagerille jäi vielä sanansa sanottavaksi. Aika näyttää miten siinä käy, sillä siinä sopassa on myös Suomella lusikkansa. Kanada lähti turnaukseen suurena ennakkosuosikkina. Liekö siitä tulleet paineet, vai mikä, mutta joukkueen peli tökkii tällä hetkellä melko pahasti. Unelmafinaalikin (Kanda-Venäjä) meni jo myttyyn.
Ja sitten Suomen taaperrus vai oliko se taktinen häviö? Tuskin, vaikka länsi naapurin lehdet niin väittävätkin. Puhtaita papereita ottelusta ei mielestäni saa kun Valtteri Filppula ja Miikka Kiprusoff. Muu joukkue oli enemmän tai vähem-
män lampaita. Eniten ulkona hyökkääjistä oli veteraaniketju; S Koivu- Selänne - Lehtinen. Ketjun peli ei kolmen alkusarjan ottelun jälkeen ole oikein sykähdyt-
tänyt. Onneksi pelit jatkuvat.
Ja sitten tapaus Kukkonen. Onko valmennusjohto noin sokea? Mies kolme kertaa jäällä kun omiin kolahtaa ja muutenkin mies ulkona kun lumilauta ja AINA vain kentällä. Mitään reakointia ei tapahdu....Käsittämätöntä? Ennen kisoja kohistiin Jussi Jokisen valinnasta. Miksi miestä ei valittu kisoihin? Samaa voisi kysellä Kukkosen kohdalla, miksi mies valittiin kisohin?
tamiselle on se, että onhan parivaljakko pelannut Kärppien aikana peräti parikymmentä peliä yhdessä pakkiparina. Tosin vuotta Jalonen ei perusteluissaan maininnut......
Mutta näillä nyt mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti